Katso suomenkielinen kuvaus alempaa

****

Det våta språket

är en hela tiden växande serie fotografiska collagebilder kring frågor om språket, kroppen, identiteten, främlingskap och hemmahörighet: dadaisten som möter sin tvillingbror. Många av bilderna har självbiografiska undertoner. Utställningen förverkligas som en inramad serie digitala fotografiska collage (inte AI- eller photoshop-bearbetade), alla i storleken 30x40 cm inklusive ram med dubbel passepartout, glaset ligger direkt mot bilden och ramen är några centimeter djup som en ”låda” eller ett tittskåp. Bilderna har tryckts som C- print på Premium Photo Paper, 225 gr.

Det våta språket

markerar att författaren nu har slagit en båge tillbaka till ett konstnärskap som avbröts genom universitetsstudierna i början av 1970-talet. Det var en tid av sökande, nu gäller det i stället att hitta den bildmässiga ekvivalensen till ett författarskap som har sträckt sig ut över ett helt vuxenliv. Utan att riktigt veta hur det gick till har författaren även knutit an till de collagebilder som han år 1982 presenterade i den tillsammans med författaren Thomas Wulff sammanställda montageboken En drömmares dagbok (Kalejdoskop).

Det våta språket

kan bäst beskrivas – men knappast förstås – utifrån de idéer som gestaltas i böckerna som utgör seriens konceptuella utgångspunkt: Det våta språket (2023, Litorale, Brutus Östlings Bokförlag Symposion) och romanen Döden, döden i Fließendorf (2024, Litorale). Serien binder samman dessa diskurser i frågan om främlingskap, utanförskap, identiteter, tvillingskap – kort sagt det ”våta språket” som gestaltning av seriens emotionella credo.

Det våta språket

inbegriper även en speciellt för projektet framtagen videoprojektion med texter som ”faller sönder” i fragment och lösryckta meningar, delar av meningar och enskildord och bokstäver. Videon är framtagen i samarbete med konstnären Göran Pettersson.

Tom Sandqvist

är inte bara en internationellt uppmärksammad konstvetare, utan även känd som skönlitterär författare. Han har arbetat som professor i konstens teori och idéhistoria vid Kungl. Konsthögskolan och Konstfack i Stockholm. Förutom att han har gett ut flera konstvetenskapliga studier fokuserade på den central- och östeuropeiska modernismen och den östjudiska kulturen samt en lång rad konstfilosofiska essäsamlingar har han även under de senaste åren gjort sig känd för sin skönlitteratur. Under våren publicerades Den svarta kvadraten om suprematisten Kasimir Malevitj och hans ukrainska bakgrund. Sandqvists skönlitterära produktion omfattar bland andra romanerna Romanen om örfilen (2015), Efterlämnad egendom (2017), Hertha Hesselson (2020) och Amor Fati (2022), senast romanen Döden, döden i Fließendorf om tvillingskap, identiteter och främlingskap. År 2019 erhöll Tom Sandqvist Längmanska Kulturfondens stora kulturpris.

Tom Sandqvist F. 1954 i Borgå. Bor och arbetar i Lid, Nyköping, Sverige

********

Det våta språket - Kostea kieli

on Tom Sandqvistin jatkuvasti kasvava sarja valokuvakollaaseja, jotka käsittelevät kielen, ruumiin, identiteetin, vierauden ja kotiutumisen teemoja. Dadaisti kohtaa kaksosensa. Monissa kuvissa on omaelämäkerrallisia vivahteita. Näyttely koostuu sarjasta kehystettyjä digivalokuvakollaaseja (ei tekoälyn tai Photoshopin avulla käsiteltyjä) koossa 30x40 cm. Kuvissa on kaksinkertainen passepartout, lasi suoraan kuvaa vasten ja kehys on muutamia senttejä syvä kuin laatikko, tai katselukaappi.

Kostea kieli

tarkoittaa sitä, että kirjailija on nyt palannut taiteelliselle uralle, jonka yliopisto-opinnot keskeyttivät 1970-luvun alussa. Se oli etsinnän aikaa, nyt kyse on kuvallisen vastineen löytämisestä koko aikuisiän kattavalle kirjailijanuralle. Tietämättä tarkalleen, miten se tapahtui, kirjailija on myös linkittänyt vuonna 1982 esittämiinsä kollaasikuviin montaasikirjassa En drömmares dagbok (Kalejdoskop), jonka hän kokosi yhdessä kirjailija Thomas Wulffin kanssa.

Kostea kieli

voidaan parhaiten kuvailla – mutta tuskin ymmärtää – sarjan käsitteellisen lähtökohdan muodostavissa kirjoissa ilmaistujen ajatusten perusteella: Det våta språket (2023, Litorale, Brutus Östlings Bokförlag Symposion) sekä romaani Döden, döden i Fließendorf (2024, Litorale). Sarja sitoo nämä diskurssit yhteen vieraantumisen, syrjäytymisen, identiteettien ja kaksosuuden kysymyksissä – lyhyesti sanottuna ”Kostea kieli” toimii sarjan emotionaalisen uskontunnustuksen ruumiillistumana.

Kostea kieli

sisältää myös projektia varten luodun videoprojektion, jossa tekstit "hajoavat" palasiksi ja irrallisiksi lauseiksi, lauseenosiksi sekä yksittäisiksi sanoiksi ja kirjaimiksi. Video on luotu yhteistyössä taiteilija Göran Petterssonin kanssa.

Tom Sandqvist '

ei ole ainoastaan ​​kansainvälisesti tunnettu taidehistorioitsija, vaan myös kaunokirjailija. Hän on työskennellyt taideteorian ja aatehistorian professorina Kuninkaallisessa taideakatemiassa ja Taideteollisessa korkeakoulussa Tukholmassa. Useiden Keski- ja Itä-Euroopan modernismiin ja itäiseen juutalaiseen kulttuuriin keskittyvien taidehistorian tutkimuksien sekä pitkän taidefilosofisten esseekokoelmien sarjan lisäksi hän on viime vuosina tehnyt itselleen nimeä myös kaunokirjallisuudellaan. Keväällä julkaistiin Den svarta kvadraten, joka kertoo suprematistitaiteilija Kasimir Malevitšista ja hänen ukrainalaisesta taustastaan. Sandqvistin kaunokirjalliseen tuotantoon kuuluvat romaanit Romanen om örfilen (2015), Efterlämnad egendom (2017), Hertha Hesselson (2020) och Amor Fati (2022), viimeisimpänä romaanina Döden, döden i Fließendorf, joka käsittelee ystävyyssuhteita, identiteettejä ja vieraantumista. Tom Sandqvist sai Längmanska Kulturfondenin kulttuuripalkinnon vuonna 2019.

Tom Sandqvist Syntynyt 1954 Porvoossa. Asuu ja työskentelee Lidissä, Nyköpingissä, Ruotsissa

‍