Näyttely kertoo ihmisen ja luonnon suhteesta joka on samalla sekä haavoittava että haavoittuva. Kuvat haastavat luonto- ja maisemakuvan määritelmiä ja tavoittelevat  kokemusta luonnosta ohittamalla ajan ja paikan määreet. Kuvalliset viittaukset ja metaforat luovat vahvan yhteyden luontoon ja lähestyvät elämän perimmäisiä kysymyksiä ja mysteereitä.

Kuvissa läsnä olevan estetiikan lisäksi läsnä on myös rumuuden estetiikkaa. Onko kuolema kaunis? Voiko tuholaishyönteisen tuhoaman puun kauneudesta nauttia? Joskus tarvitsemme uusia näkemisen tapoja nähdäksemme lähelle.

Maisema ei ole vain näkymä vaan se voi olla portti elämykselliseen havaintoon joka kätkee sisäänsä viittauksia ja vertauksia. Läsnä ovat kuolema ja kuolevaisuus, elämän sekä ihmisen ja luonnon suhteen haavoittuvuus ja hauraus mutta myös kaiken pohjalla oleva resilienssi ja elinvoima.

Tuula Vehanen on vantaalainen valokuvaaja ja valokuvataiteilija jonka taiteellisen työskentelyn keskiössä ovat usein luonto sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutus. Hän on myös kiinnostunut kulttuurin ja politiikan rajapinnalla olevista ilmiöistä sekä mm. vähemmistöjen asemasta. Tällä hetkellä Vehanen viimeistelee valokuvataiteen opintojaan Aalto yliopistossa. Aiemmin hän on suorittanut  valokuvauksen BA-tutkinnon Taideteollisessa Korkeakoulussa sekä valmistunut piirtäjä-artesaaniksi.

Teoskuva yllä Tuula Vehanen: Juuret

‍