Grafiikan yhteisnäyttelyssä seitsemän taiteilijan grafiikan teoksia. Näyttelyn avajaisia juhlistetaan tiistaina 8.10. 2019 lo 17-19.
Ensin on kuparilaatta, sileä ja tyhjä.
Graafikko sanoi: ”teen viivan”. Hän otti kuparisen laatan, pohjusti sen, piirsi viivan ja syövytti pinnan. Viiva tuli.
Sen jälkeen graafikko tuumaili ja sanoi: ”tulkoon sävy”. Hän otti laattansa, pölytti sille hartsin, kuumensi ja syövytti sen. Sävy tuli.
Sitten graafikko sanoi: ”tulkoon väri”. Hän sekoitti sen notkeaksi, levitti laatallensa, pyyhki laatan ja painoi sen prässillään paperille. Kuva siirtyi paperiin.
Graafikko katsoi sitä ja näki, että ”hyvä tuli”.
Tämän kokemuksen haluavat näyttelyssään yhdessä jakaa seitsemän graafikkoa, jotka kesä kesän jälkeen kokoontuvat Kuusamon opistolle yhdistäen ja jalostaen kokemuksiaan ja ideoitaan sekä näkemystään siitä, millaista maailmaa kuparin pinta itse kullekin heijastaa.
Näyttelyssä mukana ovat:
Olen aina ollut piirtäjä. Kynä ja paperi ovat minulle ominainen tapa hahmottaa ja kuvata asioita. Metalligrafiikassa yhdistän usein viivaa akvatintaan, ja harhailen mielelläni muidenkin grafiikantekniikoiden, kuten monotypian tai puupiirroksen parissa. Pidän paperista materiaalina. Paperiin liittyy ajatus katoamisesta, mutta samalla sen hauraus ja sitkeys vaikuttavat. Myös kuva-aiheeni liittyvät usein aikaan, katoavuuteen ja kiertokulkuun.
Tiina Karppinen, Tampere
Kuvia tekemällä ihmettelen olemassaoloani ja maailmaa ympärilläni. Pohdin ajan kulkua ja menneen heijastumia nykyisyyteen ja tulevaan. Hiljaisissa ja pysähtyneissä kuvissani olennaista on pelkistäminen, tila sekä valon ja varjon keskustelu. Viime aikoina olen ollut kiinnostunut erityisesti viivasta ja kivistä.
Esa Laaksonen, Helsinki
Olen arkkitehti, ja arkkitehtuuriin kuuluu kiinnostus kuvan tekemiseen. Olen löytänyt itselleni sopivimman tavan toteuttaa kiinnostustani noin viisitoista vuotta sitten grafiikkaprässin luota. Ensimmäinen kuivapiirrostyöni kertoi, etten pääse kuparilaatoista aivan helpolla eroon. Vuosien varrella grafiikan tekniikat ovat osoittautuneet lähes loppumattomiksi. Pidin tammikuussa 2019 yksityisnäyttelyn kuivatekniikalla paksulle paperille painetuista akvatintoistani ja olen aiemmin osallistunut muutamaan yhteisnäyttelyyn.
Marleena Linnakoski, Helsinki
Kuvien tekemisen leikkiä: otan osia sieltä täältä, kokeilen ja yhdistelen.
Uusien tekniikoiden kokeilu ja eri töiden, materiaalien ja pintojen yhdistely kiinnostavat minua. Töitteni aiheet kumpuavat luonnosta, ihmisistä ja liikkeen kuvaamisesta. Sain innostuksen grafiikan tekemiseen 80-luvun taitteessa opiskellessani Taideteollisessa korkeakoulussa ja olen jatkanut harrastustani vuosien varrella eri kursseilla. Olen osallistunut yhteisnäyttelyihin ja pitänyt muutaman yksityisnäyttelyn.
Riitta Pellinen, Ruokolahti
Olen kuvataiteiden aktiivinen harrastaja. Metalligrafiikasta kiinnostuin 15 vuotta sitten sen lukemattomien teknisten mahdollisuuksien vuoksi. Usean laatan työt vaativat suunnitelmallisuutta ja kiehtovat yllätyksellisyydellään. Töitäni on ollut muutamissa yhteisnäyttelyissä ja kerran olen pitänyt oman näyttelyn kotipaikkakunnallani. Uskon elinikäiseen oppimiseen.
Seppo Piirainen Helsinki
Taidegrafiikan olen todennut itselleni parhaiten luontuvaksi ilmaisutavaksi. Eri tekniikoita olen opiskellut jo vuosikymmeniä mm. työväenopistojen kursseilla. Yleensä teokseni syntyvät yksittäisestä kuvaideasta, siihen eri elementtejä lisäillen, mutta toisinaan esimerkiksi jonkin uuden tekniikan tarjoaman oivalluksen pohjalta leikitellen ja kokeillen. Viime aikoina olen erityisesti halunnut tutkia ja kuvata luonnossa esiintyviä muotoja ja rakenteita sekä niiden säännönmukaisuuksia.
Timo Tolonen, Iisalmi
Timo Tolonen on iisalmelainen taidemaalari ja graafikko. Hän käsittelee teoksissaan usein arkista kaupunkimaisemaa. Ilmaisu ajelehtii realismin ja ekspressionismin välillä ja tavallisesti siihen liittyy suomalaisesta tangosta ja iskelmämusiikista tuttuja kaihoisia sävyjä, sekä Tulenkantajien urbaania huumaa. https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/tolonen-timo
