Laila Pullinen

Haarautuvien polkujen puutarha – Muoto- ja materiaalitutkielmia 1959-1999

8
.
4
.–
2.5.2020
Kirjagalleria

Teksti: Jean Ramsay

Näyttelyn pääkuva: Laila Pullinen – Olivetti Lettera: Monumenttiluonnos I (1961) [kuva: Perttu Saksa]

Laila Pullinen (1933-2015) oli tunnetuimpia suomalaisia kuvanveistäjiä. Vaikka Pullinen tunnetaan pääasiallisesti räjäytetyistä kuparireliefeistään, parimetrisistä peiliksi hiotuista pronssiveistoksistaan ja monumentaalikokoisista kivipronssiyhdistelmäveistoksistaan, sisältyy tämän tuotteliaan kuvanveistäjän alkuvuosien tuotantoon mahtuu paljon muutakin. Laila Pullisen säätiö on koostanut näistä vaihtoehtoisista poluista ja materiaalitutkielmista yhtenäiseksi kuratoidun kokonaisuuden, joka nähtiin kesällä 2019 Laila Pullisen ateljeessa Nissbackan taiteilijakodissa ja tuodaan nyt Laterna Magican kirjagalleriaan hieman muokattuna kokonaisuutena. Näyttely on esillä 8.4.-2.5.2020. Galleriaan on vapaa pääsy.

Kirjagallerian seinätilat mahdollistavat veistoksiin aiemmin pohjautuneen näyttelykokonaisuuden laajentamisen aiemmin näkemättömiin transitiovaiheen piirustuksiin ja muihin harvinaisuuksiin - onpa esillä myös todellinen kuriositeetti, toinen Laila Pullisen säilyneistä öljyvärimaalauksista opintojen ensimmäiseltä vuodelta.

Monet näyttelyssä nähtävistä teoksista luokiteltaisiin kenties kokeellisiksi, mutta tästä termistä taiteilija ei pitänyt, vaan huudahti aina sen kuullessaan:

“Minä en kokeile — minä tutkin!” – Laila Pullinen

Debytoituaan ensimmäisessä näyttelyssään pääsääntöisesti figuratiivisiksi luokiteltavilla kirjasinmetallifiguureilla Pullinen suuntasi jatko-opintojen perässä Italiaan, jossa eurooppalainen informalismi olisi lopullisesti vakiinnuttava muotonsa 1960-luvun alkuvuosina. Jo ennen tuota matkaa hän oli nähnyt vuonna 1955 Lontoossa suuren Barbara Hepworthin retrospektiivin, joka innoitti nuorta taiteilijaa murtautumaan figuratiivisen taiteen alueelta viitteellisempään kolmiulotteiseen muotokieleen.

Passio (1959), vuoden 1958 kirjasinmetallifiguureja ja Laila Pullinen Oulunkylän taiteilijatalon ateljeessa [kuva: Jaakko Sievänen]

Nuori kuvanveistäjä hakeutui yksinkertaisesti rahallisista syistä huokeampien materiaalien pariin. Käytöstä poistettua kirjasinmetallia hän oli saanut ostettua “markan kilo” Helsingin Sanomien painotalosta, ja nyt hänen huomionsa kääntyi romurautaan ja puuhun. Hakkilan romuvarastosta löytyneistä Kastor-hellan osista Pullinen koosti Suomen taideakatemian kolmivuotisnäyttelyssä huomioidun hellaraudoista hitsattu Passio (1959), joka tuhoutui seuraavan näyttelyn kuljetusten yhteydessä, pitkälti johtuen valuraudan hitsaamisen mahdottomuudesta: teos ratkesi hitsauskohdan vierestä, hitsauksen seurauksena haurastuneesta kohdasta. Pullisen ollessa ulkomailla oli pahvilaatikkoon korjaamista varten laitettu teos heitetty roskiin Oulunkylän taiteilijataloa siivottaessa.

Ensimmäinen asia, jonka Laila Pullinen osti Unescon stipendillään vuonna 1960, oli Olivetti Lettera -merkkinen matkakirjoituskone (sattumoisin sama konetyyppi, jota nuori Leonard Cohen käytti ensimmäisten runoteostensa ja romaaninsa kirjoittamiseen).

Koneen hajottua varsin pian – taiteilija epäili, että nuorelle viattomalle pohjoismaalaiselle oli myyty rikkinäinen kone – huijauksesta sisuuntunut nuori taiteilija päätti käyttää koneen osia pienikokoisiin ja humoristisiin, niinikään hitsaamalla kasattuihin monumenttiluonnoksiin: Olivetti Lettera – Uteliaat (1961) ja Olivetti Lettera – Monumenttiluonnos I (1961).

Laila Pullinen – Monumenttiluonnos: Uteliaat (1961) [kuva: Matti Huuhka / Museokuva]

Siinä missä ”Uteliaat” löytää kirjoituskoneen koskettimista figuratiivisia ihmismäisiä muotoja (pyöreät koskettimet kuin naamat, kaarevat varret kuin venytetyt kaulat, hammasrattaat kuin jalkaterät) ja mimikoi toistensa ympärillä parveilevaa uteliasta ihmisryhmää, on monumenttiluonnos juuri sitä: siinä on havaittavissa Pulliselle myöhemmin ominaisia vertikaali- ja kaarimuotoja.

Näyttelyn on kuratoinut Nissbackan kartanon veistospuiston toiminnanjohtaja ja Laila Pullisen säätiön hallituksen puheenjohtaja Jean Ramsay.

Nissbackan kartanon veistospuisto/Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseo on avoinna kesällä 1.6-1.9.2020. Osoite: Sotungintie 4, Vantaa 01200

Veistospuiston aukioloajat: to-pe 12 -18 la-su 12-16. Sisäänpääsy 12€ (erityisryhmät 8€), opastus 100€.

http://www.nissbacka.com

Lisätiedot, varaukset ja haastattelupyynnöt: Jean Ramsay +358405859031 tai jean[a]nissbacka.com