Risto Mobergin ja Jaru Alponpoika Kokkisen eroottisen taiteen kokoelma

Hybridiseksi

1
.
2
.–
18.2.2023
Kirjagalleria, Tiili-ja kellarigalleria

Näyttelyn koonneet Risto Moberrg ja Jaru Kokkinen sekä taiteilija, arkkitehti Jouni Lepistö tavattavissa gallerialla päättymispäivänä lauantaina 18.2. klo 13-15.

Risto Mobergin ja Jaru Alponpoika Kokkisen eroottisen taiteen kokoelma levittäytyy Laterna Magican kaikkiin galleriatiloihin helmikuun alussa. Näyttelyssä mukana valokuvia, julisteita, grafiikkaa, maalauksia ja veistoksia.

Näyttelyn avajaisten yhteydessä julkistetaan myös pieni näyttelyä esittelevä taidekirja.

Risto Moberg ja Jaru Alponpoika Kokkinen luonnehtivat näyttelyään kirjan esipuheessa seuraavin sanoin:

"Me olemme hyvin iloisia, että kokoelmamme saa yleisönsä juuri maineikkaassa Laterna Magicassa. Emme voi kuvitella ihanampaa galleriatilaa. Kokoelmamme eroottiset, hieman pornografiaakin sisältävät valokuvat eivät voisi missään olla paremmin kotonaan kuin kirjagallerian valtavien taide- ja taidevalokuvakirjapinojen "seassa". Taidekirjathan tihkuvat erotiikkaa. Itse asiassa erotiikka ja seksi eivät ole missään vapaampaa ja hyväksyvämpää kuin taiteessa.

Erotiikkaan liitetään tietysti rakkauden-käsite. Agape rakkaus on jumalallista rakkautta, joka on yleismaailmallista. Se on äitien ja isien rakkautta lapsiinsa. Se on rakkautta, joka saa ihmisen tekemään hyviä ja kauniita asioita lähimmäisen puolesta, saa auttamaan.

Mutta rakkauteen ja erotiikkaan kuuluu myös fyysinen rakkaus, rakastelu. Se on jokaisen sukupolven aikana oma dilemmansa. Seksuaalisuus on ikuinen perusasia, joka ei koskaan muutu, vaikka niin luulemme. Erotiikan suhteen pätee sama kaava. Erotiikan ja seksin, seksuaalisuuden ulkoinen, voisiko sanoa yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen kontrolli vaihtelee kultturien kulloistenkin konjunktuurien mukaan. Kulttuurit syntyvät, kukoistavat, väsyvät, rappeutuvat ja sitten syntyy uutta kulttuuria. Kaikenlaista erotiikkaa ja seksiä, unelmia ja haluja ja pyrkimyksiä on ollut aina, vaikka lavasteet muuttuvat jo teknologiankin myötä. Kokoelmamme alkoi syntyä jo hippiaikakautena. Silloin luultiin kaiken ja kaikkien vapautuvan Woodstockin kansalaisoikeuksien ja seksuaalisen vallankumouksen unelmissa.

Toisin kävi. Edelleen on satoja erilaisia yhteiskuntia. Joissain eroottista liekaa löysätään, joissain kiristetään, milloin mitenkäkin. Meillä Suomessa on tällä hetkellä melko hyvä eroottisen ilmaston  tilanne, mutta vaarana on hyvinvoinnin salaa kehräämä vaara, joka ei ole vain konservatiivisuuden, vaan monesti yhtä hyvin myös modernien ajatustuulien syy: käänteinen rasismi. Syntyy  seksuaalisia vähemmistö ja enemmistö kuppikuntia, jotka väsyvät toisiinsa eivätkä tule  toimeen keskenään. Joskus käy mielessä vivahde, että 70-luvulla oli vapaampaa kuin nyt. Umpisolmuja, joita riitti, availtiin, nyt  on enemmän gordionin solmuja.

Mutta me olemme toiveikkaita. Tiedämme, että historiassa eroottinen taide oli yläluokan etuoikeus. Suuret taiteilijat tekivät pornografisen eroottisia kuvia ruhtinaitten salonkeihin. Jo iät ajat eroottinen kuvasto on ollut  Suomessa sallittua, mutta kodin seinillä on yhä vain muotokuvamaalauksia, joista erotiikka on kaukana.

Meidän joukossamme oli kunnianarvoisa sukulaistäti Saara, joka oli 40-luvulla Ateneumissa alastonmallina. Taulun toiselle puolelle oli maalattu maisema. Saara-täti kertoi asiasta harvoille ja käänsi joskus harvoille viinilasin rohkaisemana taulun toisinpäin. Hän oli ylpeä erittäin tyylikkäästä maalauksesta. Se ei valitettavasti ole kokoelmassamme.

Erotiikka on upea,  iloinen asia. Erotiikan kunniaksi päädyimme Laterna Magican lumoavassa tiili- ja kellarigalleriassa, jossa on 1,8 miljardia vuotta vanha kalliolattia, ylenpalttiseen ranskalaiseen ripustukseen, koska Ranskahan on edelleen erotiikan Eeden. Käärmekin meillä on sinne.

Vaikka asiat ovat nyt Suomessa aika "seksikkäästi", niin haluamme näyttelyllämme ja tällä kirjalla muistuttaa kuitenkin, että suvaitsevaisuudesta ja ilosta kannattaa puhua aina. Ei ole mitään sellaista suvaitsevaa ja ymmärtävää yhteiskuntaa ja yhteisöä, jossa suvaitsevaisuus ja ymmärrys olisivat loppuun käsiteltyjä, kas kun ihmiset vanhenevat ja koko ajan syntyy uusia ja kaikilla on tietyllä tavalla sama tie kuljettavanaan, yhteinen tie.

Kiitämme Laterna Magicaa ja sen omistajaa Eira Sillanpäätä, joka mahdollisti näyttelymme. Arto 'Aspe' Timonen on kuvannut kaikki kirjan teokset, Paul Mattson ja Archie Ahola ovat suuresti vaikuttaneet ja auttaneet näyttelymme ja kirjamme valmistamisessa. Suuret kiitokset heille.

Tämä kirja on omistettu Liisa Helimäki-Mobergin ja Juha Valtteri Väisäsen muistolle."