Lorenzo Marottin Tiili- ja Kellarigalleriaan rakentuvan näyttelyn teokset ovat syanotypioita. Syanotypia on historiallinen valokuvaustekniikka, jossa paperi herkistetään valoherkällä emulsiolla, valotetaan luonnonvalolla ja kehitetään veden avulla. Jokainen teos on käsintehty, uniikki ja ajan ja sattuman muokkaama.
SUNLESS koostuu abstrakteista teoksista, jotka tutkivat sanoinkuvaamatonta. Sävyn vaihtelut ja haipuvat reunat tulevat esiin kemiallisten kokeilujen tuloksena, jossa prosessin rajoja venytetään sen totuttujen rajojen ulkopuolelle. Tekniikan juuret ovat syvällä kemiassa, mutta tekniikasta tulee kokeilujen avulla tapa ilmaista sisäistä kokemusta jolloin tekniikka päätyy antamaan muodon sille mikä vastustaa sanallista ilmaisua: tyhjiötä, tyhjyyttä, olematonta.
Syanotypia on tyypillisesti nopea prosessi, jossa valotukset valmistuvat minuuteissa suorassa auringonvalossa. Nämä teokset on kuitenkin tehty pohjoisen talven aikana – ilman aurinkoa – ja valotettu hitaasti viikkojen aikana pimeän taivaan alla. Hidastaminen on sekä teknistä että filosofista ja siitä tulee metafora reflektiolle.
Tuloksena syntyvät kuvat eivät kuvaa tai viittaa, ne eivät pyri esittämään mitään. Niillä ei ole kiinteää merkitystä, vaan ne luovat tilaa poissaolon läsnäololle, tyhjyydelle, jota ei voida täyttää, vain lähestyä.
SUNLESS tarjoaa pohdiskelevaan tilan meditaatiolle. Teokset ovat hiljaisia kutsuja pysähtymään, pohtimaan ja tuntemaan – kunnes ajatus hälvenee ja oma itse katoaa. Näyttely ei tarjoa ratkaisua: ainoastaan mahdollisuuden kohdata valo tai sen puuttuminen.
Lorenzo Marotti syntyi Roomassa, Italiassa vuonna 1992. Hän on koulutukseltaan kemisti ja työskentelee analogisen valokuvauksen parissa keskittyen vaihtoehtoiseen/kokeelliseen valokuvaukseen ja tutkien vanhoja valokuvaustekniikoita – lopulta hän omaksui syanotypian yhdeksi tärkeimmistä ilmaisumuodoistaan. Syanotypia tarjoaa Marottille mahdollisuuden yhdistää valokuvauksen kemiaan ja samalla tutkia olemassaoloon ja havainnointiin liittyviä kysymyksiä.
