Marko Hellman

Syytön minä tähän olen, valokuvia

3
.
12
.–
3.1.2026
Kirjagalleria

Marraskuussa 2025 menehtyneen Marko Hellmanin muistonäyttely kootaan Laterna Magican joulukuun alussa. Näyttelyn avajaisia juhlistetaan tiistaina 2.12.klo 17-19.

Marko Hellman (1965-2025) oli vantaalainen valokuvaaja, joka teki yli 30 kokeellista, usein uniikkia gonzo-taiteilijakirjaa. Nopeasti toteutetut teokset ovat elämän kulun humoristista ja kipeän kepeää kronikkaa. Kuvat ovat perinteisin tekniikoin joko hopeagelatiinivedoksina tai gravyyreinä vedostetut. Kirjansidonnan ammattilaisena Hellman on antanut teoksille karun mutta funktionaalisesti viimeistellyn kirjataiteellisen asun. Hellman esiintyi Laterna Magicassa ensimmäisen kerran vuonna 1990.

Taneli Eskolan muistokirjoitus Marko Hellmanista:

Valon ja varjon leikkisä kuvaaja

Valokuvaaja ja kirjansitoja Marko Hellman kuoli kotonaan 15.11. 2025. Hän sairasti parantumatonta hermorappeumasairautta ja olisi täyttänyt 60 vuotta 21.12.

Marko kävi koulua Helsingin Myllypurossa ja pääsi opiskelemaan valokuvausta Taideteolliseen korkeakouluun 1985. Valokuvataiteen laitoksella Marko osallistui  valokuvan taidepainon kehitystyöhön sekä opiskelijana että assistenttina. Sosiaalisesti etevä Hellman loi ympärilleen toiminnan ilmapiirin ja antoi tilaa myös muille. Hellmanin taiteellinen päätyö on gravyyrisalkku Hellas Perno Mono vuodelta 1992. Se on aikaa uhmaava, kirjataiteellinen merkkiteos maanläheisestä Kreikasta. Hellman koki Kreikan rakkaaksi ja osasi ilmaista sen. Hän ei väsynyt tarkkailemaan kasvoja ja ilmaisi elämäniloa kamerallaan.

1990-luvun alun valokuvataidetta leimasi polymeerigravyyri-innostus. Marko Hellman sai Kari Holopaisen kehittelemän hienon taidepainomenetelmän näyttämään helpolta.

Lama-aika heijastui myös Hellmanin elämään. Mikrofilmaajan työhakemukseen 27 vuotias Marko kirjoitti: “Olen oppimiskykyinen ja -haluinen tekniikkaa pelkäämätön nuori.” Joka sana oli totta. Silloin hän oli jo valmistunut taiteen maisteriksi, ollut vaativissa töissä valokuvalaboratorioissa, kirjansitojana ja taittokoneenhoitajana sekä asiakaspalvelussa. Osaamisesta, teknisistä taidoista ja matemaattisista lahjoista huolimatta töitä oli vaikea saada.

Taidetta sen sijaan syntyi väsymättömästi. Muutamassa vuodessa syntyi kolmisenkymmentä kokeellista taiteilijakirjaa ja kuvasalkkua. Niitä leimasi hervoton gonzo-estetiikka. Töiden dokumentaarinen ilme oli pintaa fantasian ja absurditeettien todellisuudessa. Marko Hellmanin tuotantoa leimasi vaikeasti määriteltävä humoristinen ote, joka heijasti hänen persoonallisuutensa monitulkintaisuutta, hyväntuulisuutta ja leikkimielisyyttä. Oman taiteen lisäksi Hellman teki kehystyksiä muille taiteilijoille, rakensi näyttelyitä ja vietti railakasta taiteilijaelämää. Hän oli yksi ensimmäisistä uuden Laterna Magica -kirjagallerian taiteilijoista.

2000-luvun kuluessa pisimmän työrupeamansa Marko Hellman teki kirjansitojana. Kirjagalleria Laterna Magicaan puuhattu 60-vuotisnäyttely muuttui yllättäen muistonäyttelyksi. ”Valon ja varjon leikki” oli Markon usein toistama lause. Sitä kuultiin retkillä, joita tehtiin kimppaveneellä merelle ja petankkipeleissä, joita Eiran Vesan porukka pelasi Katri Valan puistossa. Humoristinen ja elämäniloinen ote säilyi sairaudesta huolimatta vielä viimeiseksi jääneissä turnauksissa. Perheen kesämökki Kiskossa oli kalastuksen ja sienestyksen paikka. Markoa jäivät kaipaamaan ystävien lisäksi isä, veli, sisar ja poika.

Marko Hellmann muistonäyttelyn on koonnut Taneli Eskola ystävien avustuksella.

Marko Hellmanin viimeiseksi luovaksi työksi jäi luonnos tulevan näyttelyn julisteeksi
Marko Hellmann kirjataiteellinen pääteos on gravyyrisalkku Hellas, Perno Mono vuodelta 1992