Perjantai-iltana 8.12. Laterna Magicassa voi kuulla runoutta, kun runoilijat Sanna Karlström, Risto Oikarinen, Kaija Rantakari, Mikko Räty ja Petra Vallila asettuvat esittämään otteita teoksistaan ja kenties myös muuta. Illassa myynnissä myös runoilijoiden uutta ja aiempaa tuotantoa. Vapaa pääsy.
Sanna Karlström on kirjailija, jonka palkittu esikoisteos Taivaan mittakaava ilmestyi vuonna 2004; runokokoelma Harry Harlown rakkauselämät palkittiin vuonna 2009 Tanssiva karhu -runopalkinnolla sekä Kalevi Jäntin palkinnolla. Karlström lukee runoja viimeisimmästä runokokoelmastaan Pehmeät kudokset (Otava 2022), jossa kuolleet ovat haava ja päättelemätön lanka.
Risto Oikarinen on kirjailija ja saksofonisti, joka yhdistää esityksissään runoa ja musiikkia. Vuonna 2005 hän sai Kalevi Jäntin palkinnon esikoisteoksestaan Puupuhaltaja (Otava). Oikarisen uusin runokokoelma Kiitos tästä yöstä ilmestyi syksyllä 2023; teoksessa uni, valve, menetykset ja lohtu kiertyvät toisiinsa, mutta yö on toisinaan myös toiveikas ja kepeä.
Kaija Rantakari on runoilija ja kirjansitoja, joka arvostaa hyvää paperia enemmän kuin hyvää ruokaa. Rantakarin Koko meren laajuus (Poesia, 2018) palkittiin Kalevi Jäntin palkinnolla sekä Toisinkoinen-palkinnolla. Rantakarin neljännessä runokokoelmassa Kertosäe (WSOY, 2023) kaksi ihmistä tapaa ja viettää yön toistensa syleilyssä: kädet heräävät koskettamaan, liekkejä syttyy, ei sammu.
Mikko Räty on runoilija, näytelmäkirjailija ja lavarunoilija. Esikoisrunokokoelmassa Borealia (Tammi, 2022) Räty tutkii biologi Edward O. Wilsonin eremoseeniksi nimeämää geologista epookkia, ihmisen yksinäisyyden aikakautta. Borealia valittiin Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaaksi 2022 ja Nihil Interitin runouspalkintoehdokkaaksi 2023.
Petra Vallila on runoilija ja kirjoittaja, joka kirjoittaa paperille, alustoille, lavoille ja ääneen. Vallilan esikoisteos ehkä (Poesia, 2022) liikehtii yrityskielen konventioissa etsien uudenlaisia vapauksia. Teos oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana 2022.
Räty & Vallila operoivat myös kollektiivina, jonka esitystaideteoksia ohjaa loputon kiinnostus kokeiluun, koetteluun ja sattumaan.
